Selkeä tieto auttaa navigoimaan, kun oma pää on sumussa

Suomi.fi-palvelut - 26.11.2019

”Mitä nyt kuuluu tehdä?”

Koska Väestörekisterikeskuksella on ymmärrys virastojen ja julkishallinnon rooleista ihmisten eri elämäntapahtumissa, on ollut luontevaa koota ja jäsennellä niihin liittyvää tietoa kansalaisten tarpeisiin. ”Voisi puhua poikkihallinnollisista sisällöistä”, Suomi.fi-verkkotoimituksessa työskentelevä Iida-Maria Mattila sanoo.

Selkeitä vastauksia kysymyksiin

Mattila kertoo Suomi.fi-tietopakettien synnystä: ”Aloitamme ikään kuin louhimalla tiettyä elämäntilannetta: mitä kysymyksiä siihen liittyy ja mitä tietoa voimme saada eri virastoista ja järjestöiltä.”

Suomi.fi-verkkotoimitus tilaa tekstit ulkopuoliselta kirjoittajalta, joka on ohjeistettu tuottamaan selkeää kieltä. ”Meillä on työkaluja, joilla pystymme tarkistamaan, ovatko tekstien rakenteet ja kieliasu ymmärrettäviä”, Iida-Maria Mattila mainitsee.

Helppous ei kuitenkaan saa kuulostaa töksähtelevältä, Mattila muistuttaa: ”Empatia on tärkeää. Suomi.fi-verkkopalvelulla on sydän.”

Kehitysvinkkejä kokemusasiantuntijoilta

Myös monet yhdistykset ja järjestöt ovat olleet mukana joidenkin tietosisältöjen laatimisessa tai muokkaamisessa, kun niitä on päivitetty. Kun Suomi.fi-verkkotoimituksessa päivitettiin läheisen kuolemaan liittyviä oppaita, Iida-Maria Mattila otti yhteyttä Suomen nuoret lesket -yhdistykseen ja pyysi sisältökommentteja.

Yhdistyksen toiminnanjohtaja Sirpa Mynttisen mielestä Suomi.fi-tietosisältöjen etuna on muun muassa helppo saatavuus: ”Meillä on toki omakin opaskirja, mutta ennen kuin sen saa käsiinsä, pitää ensin löytää meidät.” Hänen mukaansa myös Suomi.fi-sisältöjen rakenne on hyvä: ”Ensin lukija saa yleiset tiedot ja sitten syventävän.”

Moni leskeksi jäänyt alaikäisten lasten vanhempi havahtuu siihen, että hänestä on tullut lastensa edunvalvoja, jonka on hoidettava lapsen perimää omaisuutta huolellisesti ja tehtävä toimistaan tiliä maistraatille. Mynttisellä onkin kehitysehdotus: ”Edunvalvonnasta ja holhoustoimesta voisi Suomi.fi-verkkopalvelussa olla vielä enemmän tietoa.”

Yhdistyksestä vertaistukea työikäisille leskille

Nuorena leskeksi jääminen on – onneksi – harvinaisempaa kuin iäkkäämpänä. Siksi ei ole helppoa löytää samassa tilanteessa olevia. Tähän havahtui 1990-lopulla jyväskyläläinen Sari Rappi-Lindholm ja perusti leskiryhmän itse. Toiminta laajeni muun muassa RAY:n kehittämishanketuella. Vuonna 2009 Suomen nuoret lesket ry:stä tuli valtakunnallinen yhdistys, joka viettää nyt 10-vuotisjuhlavuottaan.

”Meillä on yli 15 paikallista vertaistukiryhmää. Järjestämme viikonloppu- ja teemapäivätapahtumia sekä vertaistukitapahtumia ja -viikonloppuja, toimitamme oppaita ja tarjoamme puhelinneuvontaa”, Sirpa Mynttinen luettelee. ”Jäsentemme apuna on myös vapaaehtoistyötä tekevä lakimies.”

Vertaistuen kautta nuori leski saa kokemuksen, että on muitakin, jotka pohtivat samoja asioita ja käyvät läpi samankaltaisia tunteita. Iso merkitys on myös vertaisten herättämillä toivonkipinöillä. Kun tapaa leskiä, joilla elämä kantaa jo eteenpäin, usko omaan selviytymiseen kasvaa.