Esittelyssä Uudenmaan digitukipilotti

Digituki - 27.09.2019

Miten Uudellamaalla on suunniteltu digituen koordinaatiota eri toimijoiden (kunnat, julkiset palvelut, yritykset, järjestöt, koulutusorganisaatiot) välillä?

Pyrimme kokoamaan mahdollisimman laajasti eri digituen antajia yhteisiin tapaamisiin, joissa keskustellaan ja kehitetään yhdessä mallia, joka parhaiten toimisi Uudellamaalla isossa toimijajoukossa. On tärkeää saada mukaan niin jo toimivat erilaiset verkostot kuin yksittäiset toimijat. Myös keskustelu liiton kautta kuntien edustajien kanssa on syksyn tärkeä tehtävä, jotta tieto digituesta saadaan laajasti kuntatoimijoiden tietoon. Yhteisesti hyväksytty toimintamalli verkostolle antaa mahdollisuudet toimivalle digituen koordinaatiolle.

Keitä on mukana Uudenmaan pilottiprojektissa? Mistä kipinä digitukeen?

Tiina Markkula, projektipäällikkö
Tausta sekä teknologiassa että sotessa. Tykkää projekteista, koska niillä on alku ja loppu ja tavoitteena helpottaa ihmisten elämää digitalisaation syövereissä.  Monenlaisten verkostojen ja monialaisen yhteistyön ja yhdessä tekemisen nimeen vannoja.
Kipinä digitukeen lähti havainnoista, että kehitetään sähköisiä palveluja ilman todellista käyttäjän näkökulmaa ja käyttökokemusta. Käyttäjiä on niin monenlaisia ja kaikkien ääni pitäisi saada paremmin kuuluville.

Tanna Rantanen, projektisuunnittelija
Audiovisuaalisen viestinnän ammattilainen ja muotoilija, jolla on kaupanalan yamk opinnäytetyö ikuisesti kesken. Kokemusta on kertynyt niin projektipäällikkönä kuin yrittäjänäkin monialaisista hankkeista ja projekteista mm. kansainvälisistä messu ja media tapahtumista.
Kiinnostus Digitukeen lähti hämmennyksestä, että mikä ihmeen Digituki? En käsittänyt ollenkaan mitä ihmettä se tarkoitti. Kiinnostus työhön heräsi enemmänkin toimintatavan, kehittämistehtävän ja mahdollisuuden vaikuttaa ja auttaa ihmisiä, kautta. Itse aihe tuli siinä sivussa, kun tausta työn (AUTA-hanke) kautta, ymmärsin mitä sillä tarkoitetaan ja tunsin aiheen tärkeäksi tasavertaisuuden takia.  

Laura Backman, projektisuunnittelija
terveydenhoitaja YAMK. Hoitotyön lisäksi kokemusta esimiestyöstä ja olen ollut mukana kehittämässä soten digipalveluja. Palveluiden kehittämisen rinnalla on muistettava kansalaisten kyky ja taidot käyttää palveluja, josta syntyi innostus ja kiinnostus digitukeen. Mitä pidempään työssä olen ollut, sitä kiinnostavampaa aihe on ollut ja olemme huomanneet, miten laajasta asiasta onkaan kyse.

Miten pilotti on lähtenyt liikkeelle Uudellamaalla? Mitä on tehty, työn alla ja suunnitteilla?

Pilotin työ on edennyt alkukompastelujen jälkeen hyvin. Haasteina meillä Uudellamaalla etenkin aluksi oli selkeyttää pilotin ja VRK:n roolit, koska toimimme suurimmaksi osaksi samalla alueella. Kun kirkastimme omalle tiimille pilotin tehtävät ja tavoitteet, alkoi tehtävä työ hahmottua ja konkretisoitua. Ymmärsimme pian, että alueella on paljon monenlaisia digitukea antavia toimijoita. Näistä senioreille digitukea tarjoavia on eniten. Päätimme ottaa työskentelytavaksi kohderyhmälähtöisyyden, jotta voimme paremmin selvittää onko eri kohderyhmille digitukea tarjolla. Emme myöskään halunneet asettaa eri ryhmien digituen tarpeita vastakkain, koska totesimme kaikkien tarvitsevan digitukea, nuorista senioreihin.

Digituen tarjoajien kartoitus on edennyt hyvin (https://issuu.com/tanna.rantanen/docs/uudenmaan_digituki_pilotti_kev_t2019) ja jatkuu edelleen syksyllä. Pääpaino syksyllä on rakentaa Uudenmaan digituen toimintamalli yhdessä verkoston kanssa. Kaikki Uudenmaan alueella toimivat digituen järjestäjät ja antajat ovat tervetulleita mukaan toimintamallin rakentamiseen.

Katso kolmen erilaisen digitukipalvelun esittely videolta:

Mitä vinkkejä antaisitte muille toimijoille? Mitkä ovat olleet pilotissa toimivia ratkaisuja?

Monialaisuus pienillä resursseissa toimivassa tiimissä on avaintekijä menestyvään pilottiin. Kun pilotit nyt laajenevat kaikkien maakuntien haettaviksi kannattaa kiinnittää huomiota tiimin monipuolisiin taitoihin ja miettiä mitä osaamista teidän alueella tarvitaan, että saadaan vaikuttavuutta aikaan.
Uudellamaalla toimiva ratkaisu on ollut kohderyhmälähtöisyys ja toimijoihin tutustuminen vierailujen avulla sekä työpajat, joissa toimintaa on kehitetty yhdessä toimijoiden kanssa. Olemme myös testanneet ja hyödyntäneet erilaisia työkaluja ja toimintatapoja laajasti, esimerkkinä virtuaalinen verkoston kuvaustyökalu kumu.io.

Mistä olette erityisen ylpeitä Uudellamaalla?

Erityisen ylpeitä olemme hyvin toimivasta yhteistyöstä eri toimijatahojen kanssa. Meidät on otettu hyvin vastaan ja työmme koetaan tärkeäksi.

Mitkä ovat olleet pilotin suurimmat haasteet?  

Suurimpia haasteita on pilotin ja VRK:n roolien hahmottaminen ja toiminnan rajaus, koska toimimme suureksi osaksi samalla alueella. Uudellemaalle on keskittynyt suurin osa valtakunnallisista toimijoista, alueellisten lisäksi. Tämä luo haasteita myös viestinnälle sekä yhdessä että erikseen.
Lisäksi Uudenmaan alueen kuntien erilaisuus, pääkaupunkiseudun isoista Länsi- ja Itä-Uudenmaan pieniin tuo omat haasteensa. Osassa digituki on jo pitkällä, osassa vasta alkamassa, joten keskustelut ovat erilaisia.

Mitkä ovat alueen aktiivisimmat digituen toimijat? Millaista toimintaa ne järjestävät?

Alueella on todella paljon aktiivista digitukitoimintaa. Pysyvää digitukea tarjotaan lähinnä senioreille, mutta paljon aktiivista hankepohjaista toimintaa on myös monille muille kohderyhmille. Kevään yhteenvedosta voi käydä lukaisemassa pilotin havaintoja alueen digituesta. Pääosin digituki on kasvokkain julkisissa tiloissa annettavaa, mutta kotiin vietävälle ja verkon yli annettavalle digituelle olisi myös kova tarve.

Seuraavaksi vuorossa Pohjanmaa. Mitä haluaisit kysyä Pohjanmaan pilottiporukalta?

Miten huomioitte alueenne monet kieliryhmät? Ruotsin ja suomenkielisten lisäksi löytyy ilmeisesti monia muitakin? Millä kielillä olisi tarvetta digituelle?