Digitalisaation onnistuminen tarvitsee osaavia ihmisiä, järjestelmiä ja mahdollistavaa lainsäädäntöä

10.05.2019

Hyvinvointiyhteiskuntaan kuuluvan palvelutason säilyttäminen on suurin tulevaisuuden haasteemme ja paras ratkaisu siihen ovat digitaaliset palvelut. Väestö ikääntyy ja eläköityy, työtätekevien määrä vähenee ja verokertymä pienenee. Julkishallinnon palvelut on kyettävä tarjoamaan yhtä kattavasti, mutta alemmilla tuotantokustannuksilla.

Eri tietovarantojen laaja hyödyntäminen eri toimijoiden ja järjestelmien välillä helpottaisi useimpien ihmisten arkea. Tiedot on saatava liikkumaan luotettavasti ja automatisoidusti eri järjestelmien välillä. Tämä vaatii järjestelmien rakentajilta yhteentoimivuuden erityistä huomiointia. Kun tietojen liikkuvuutta lisätään, samalla on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää huolehtia tietojen käytön etiikasta. Digitalisaation kovinta ydintä on pystyä säilyttämään kansalaisten luottamus siihen, että julkishallinto käsittelee heidän tietojaan oikein. Luottamusta voitaisiin nostaa läpinäkyvyyttä lisäämällä eli tarjoamalla kansalaisille näkymä siihen, missä heidän tietojaan käsitellään.

Voidaksemme palvella kansalaisten tarpeita mahdollisimman joustavasti, täytyy myös kansallisia perusrekistereitä koskevan lainsäädännön mahdollistaa nykyistä paremmin tulevia tarpeita rajoittamisen sijaan.

Digitalisaatio ei kuitenkaan toteudu vain järjestelmiä tai lainsäädäntöä parantamalla. Kansalaiset, joilla on valmius käyttää sähköisiä välineitä, täytyy saada asioimaan myös julkishallinnon kanssa nimenomaan sähköisissä kanavissa. On panostettava yksittäisten ihmisten digitaitojen kehittämiseen. Ehdotan, että kaikki koulutusalat tarjoaisivat jatkossa digiosaamisen perustaitoja. Myös työelämässä olevien ja ikääntyneiden osaamisen ja valmiuksien kehittämistä on vahvistettava, jotta työn murroksesta aiheutuvaa osaamiskuilua voidaan kaventaa.

Ensi vuoden alussa aloittavasta Digi- ja väestötietovirastosta muodostuu aktiivinen ja laaja-alainen digitalisaatiota edistävä toimija. Digi- ja väestötietovirasto syntyy, kun maistraatit ja Väestörekisterikeskus yhdistyvät.

Tavoitteena on, että pystymme yhdistymisen myötä tarjoamaan kansalaisille nykyistä kokonaisvaltaisempia, elämäntilannelähtöisiä palveluja sekä edistämään voimakkaasti julkisen hallinnon ja koko suomalaisen yhteiskunnan digitalisaatiota.

Janne Viskari
ylijohtaja, Väestörekisterikeskus