Pysyvä huoneistotunnus otettu käyttöön väestötietojärjestelmässä

Väestötietopalvelut - 13.12.2018

Väestötietojärjestelmässä oleville huoneistoille on 2.12.2018 luotu uutena tietosisältönä pysyvä huoneistotunnus (VTJ-PHT). Käyttöönotosta alkaen myös kaikille väestötietojärjestelmään (VTJ) rekisteröitäville uusille huoneistoille luodaan VTJ-PHT. VTJ:n rakennus- ja huoneistotietojen ylläpitorajapintoihin ja niiden kutsuihin ei tehty muutoksia käyttöönoton yhteydessä.

Pysyvän huoneistotunnuksen avulla huoneisto yksilöidään koko sen elinkaaren ajaksi. Tunnus ei sisällä mitään tietoja yksilöimästään huoneistosta.

Pysyvää huoneistotunnusta on jatkossa tarkoitus käyttää huoneistojen ensisijaisena tunnistetietona yhteiskunnan järjestelmien ja rekisterien välisessä tietojen vaihdossa sekä linkityksissä. Huoneistotietojen osalta se lisää tietojen saatavuutta ja käytettävyyttä sekä parantaa rekisterien eheyttä.

Pysyvä huoneistotunnus ei edellytä vielä kunnilta tai maistraateilta toimenpiteitä

Nykyisen osoiterakenteen mukaisen huoneistotunnuksen käyttö jatkuu pysyvän huoneistotunnuksen rinnalla. Osoiterakenteen mukainen huoneistotunnus on osa valtakunnallista henkilöiden osoitejärjestelmää, eikä siitä luopuminen ole tarkoituksenmukaista.

Pysyvä huoneistotunnus käyttöön kuntien rakennusvalvonnan järjestelmissä ja prosesseissa loppuvuodesta 2019 alkaen

Väestörekisterikeskuksen toteuttaman esiselvityksen mukaan pysyvä huoneistotunnus on järkevintä muodostaa kunnan rakennuslupaprosessissa pysyvän rakennustunnuksen tavoin. Eli jatkossa väestötietojärjestelmässä luotava pysyvä huoneistotunnus välitetään kuntien järjestelmiin jo rakennuslupavaiheessa. Tämä edellyttää, että kuntien rakennusvalvonnan järjestelmiin on asennettu pysyvää huoneistotunnusta tukeva ohjelmistoversio.

VTJ:n rakennus- ja huoneistotietojen ylläpitorajapintaan lisätään tuki VTJ-PHT:lle vuoden 2019 aikana. Tämän lisäksi Väestörekisterikeskus tekee esivalmisteluita tunnuksen käyttöönottamiseksi eräiden kuntien, Suomen kuntaliiton sekä kuntien IT-toimittajien kanssa. Työllä tähdätään siihen, että kunnilla olisi halutessaan mahdollisuus aloittaa tarvittavien muutosten toteuttaminen järjestelmiinsä ja prosesseihinsa vuodesta 2019 alkaen. Muutokset kunta voi toteuttaa omassa aikataulussaan yhteistyössä oman rakennusvalvonnan järjestelmänsä IT-toimittajan sekä Väestörekisterikeskuksen kanssa. On arvioitu, että kestää noin kolmesta viiteen vuotta, ennen kuin pysyvä huoneistotunnus on käytössä kaikissa Suomen kunnissa.

Pysyvä huoneistotunnus -tiedon luovuttaminen väestötietojärjestelmästä osana rakennus- ja huoneistotietojen peruspoiminta-aineistoa

Pysyvä huoneistotunnus on mahdollista luovuttaa julkishallinnon poimintapalvelussa rakennus- ja huoneistotietojen peruspoiminta (RHR) -aineistossa 2.1.2019 alkaen. Tunnus lisätään viimeiseksi kentäksi poiminnan osatiedostoon R5: rakennuksissa olevien huoneistojen tiedot.

RHR-peruspoiminta-aineiston pysyvän huoneistotunnuksen toimittamisessa on siirtymäaika 2.1. – 31.12.2019. Siirtymäaikana RHR-aineisto toimitetaan ilman pysyvää huoneistotunnusta, ellei aineiston tilaaja tilauksessaan sitä erikseen pyydä.

Siirtymäajan jälkeen, eli 1.1.2020 alkaen pysyvä huoneistotunnus luovutetaan aina RHR-peruspoiminta-aineiston toimituksessa.

Pysyvän huoneistotunnuksen muodostamisperiaatteet:

  • Tunnus muodostetaan samoin periaattein kuin pysyvä rakennustunnus (VTJ-PRT)
  • Tunnus koostuu yhdeksän merkkiä pitkästä juoksevasta 2:lla alkavasta numero-osasta sekä yhden merkin mittaisesta tarkistusmerkistä, eli tunnus on yhteensä 10 merkkiä pitkä.
  • Tarkistusmerkki muodostetaan jakamalla yhdeksännumeroinen luku 31:llä, jolloin saatu jakojäännös osoittaa tarkistemerkin (ks. taulukko valtioneuvoston asetus väestötietojärjestelmästä 2 §:n 4 momentti.
  • Esim. 200001234A

Pysyvästä huoneistotunnisteesta käytetään lyhennettä VTJ-PHT.

Pysyvä huoneistotunniste ei muutu, vaikka huoneistoon tehtäisiin muutostöitä sen elinkaaren aikana. Kun huoneisto poistetaan, pysyvää huoneistotunnusta ei voi ottaa enää uudelleen käyttöön.

Taustaa

Yhteiskunnallinen tarve väestötietojärjestelmästä luovutettavalle pysyvälle huoneistotunnukselle nousi esiin 2015 valmistuneen sähköisen asunto-osakerekisterin (ASREK) palvelukonseptin myötä. Samana vuonna sähköinen asunto-osakerekisteri tuli osaksi Digitalisoidaan julkiset palvelut- kärkihanketta. Maa- ja metsätalousministeriö asetti keväällä 2016 Sähköinen asunto-osakerekisteri (ASREK) -hankkeen linjaamaan ja seuraamaan sen valmistelua. Väestörekisterikeskus on mukana Maanmittauslaitoksen, Patentti- ja rekisterihallituksen sekä Verohallinnon kanssa ASREK-hankkeen huhtikuussa 2017 asetetussa toteutusohjelmassa, joka vastaa hankkeen operatiivisesta valmistelusta.

Väestörekisterikeskuksen tehtävänä ASREK-hankkeen toteutusohjelmassa on huolehtia väestötietojärjestelmästä luovutettavan pysyvän huoneistotunnuksen toteuttamisesta. Maanmittauslaitoksen ylläpitämä sähköinen huoneistotietojärjestelmä otetaan käyttöön 1.1.2019 alkaen. Huoneistotietojärjestelmässä pysyvää huoneistotunnusta tullaan myöhemmin käyttämään väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistorekisterin huoneiston ominaisuuksia kuvaavien tietojen yhdistämisessä huoneistotietojärjestelmän osakehuoneistorekisterissä oleviin osakehuoneiston tietoihin.